Usein kysytyt kysymykset

  • Suurimpia ulkoistuksen hyötyjä on, että saat hyväksi havaitut ja tuotteistetut toimintamallit nopeasti käyttöösi. Sinun aikaasi ei kulu liiketoimintasi kannalta epäolennaisten rutiinien hiomiseen,  yksityiskohtien tarkistamiseen tai uuden järjestelmän opetteluun. 

    Ulkoistamalla talous-​ ja palkkahallinnon: 

    • Vältät yrityksesi perusliiketoimintaan liittymättömät rekrytoinnit. 

    • Voit valita ja kilpailuttaa parhaiten tilanteeseesi sopivat palvelut.  

    • Saat palvelut valmiina, etkä joudu satsaamaan järjestelmiin tai kouluttamaan taloushallinnon järjestelmän pääkäyttäjää. 

    • Saat valmiita malleja hinnoitteluun, budjetointiin, ulkomaankauppaan tai toimialasi erityisvaatimuksiin.  

  • Palvelun sopimus-​ ja käynnistysvaiheessa käymme läpi kanssasi vastuut ja velvollisuudet.

    MUISTILISTA ENSIMMÄISTÄ LÄPIKÄYNTIÄ VARTEN:

    • Tositteet; paperiset myyntilaskut – Teetkö itse vai hoidanko minä?  

    • Tositteet; verkkolaskut (myynti) – Onko käytössä? Otatko käyttöön?  

    • Verkkolaskuihin liittyvät operaattorisopimukset  

    • Tositteet; käteismyynti – Kuuluuko käteisen rahan käsittely liiketoimintaasi?  

    • Tositteet; miten paperiset ostolaskut käsitellään? Järjestetään? Skannataan?  

    • Verkkolaskujen (osto) vastaanottaminen ja sähköinen kierto  

    • Maksuliikenne (kotimaa/ulkomaat) – Maksuoikeudet pankkiin, jos ulkoistat?  

    • Tiliotteen käsittely ja sopimukset pankin kanssa  

    • Tositteet; muut tositteet ja sopimukset – Mitä ovat, miten hallinnoin ja löydätkö, kun tarvitaan?  

    • Räätälöidyt talousraportit – Haluatko seurata esimerkiksi joitakin kulueriä tarkemmin?  

    • Kirjanpidon kuukausiraportointi / välitilinpäätökset – Miten järjestetään?  

    • Kassavirtaraportointi – Onko tulovirtasi sesonkiluonteista?  

    • Budjetointi ja analysointi – Parantaisiko tavoitteiden asettaminen ja seuranta tulostasi?  

    • Palkanlaskennan järjestäminen  

    • Matkalaskut ja niiden käsittely – Sähköinen vai paperinen?  

    • Verotussuunnittelu – Haluatko säästää verojen maksussa?  

    • Yhtiön hallintoasiat – Hoidatko pöytäkirjat ja kaupparekisteriasiat ilman apua?  

  • Teemme yhteistyön alussa toimeksiantosopimuksen, johon on selkeästi kirjattu eri osapuolten vastuut kirjanpitoprosessissa. Asiakkaana sitoudut toimittamaan minulle kirjanpidon tiliotteet, kuitit, tositteet ja muun materiaalin oikean sisältöisenä sovittuna aikana.

    Sinun vastuulle jää tositteiden toimittamisen lisäksi mahdollinen varastokirjanpito ja sen toimittaminen minulle. Myös hallinnon pöytäkirjat ovat Sinun vastuulla, ellemme sovi kirjanpitosopimuksessa toisin.

    Tilitoimisto ei vastaa liiketoiminnallisista tai liikkeenjohdollisista ratkaisuista, vaan niistä päättää ja vastaa aina asiakas itse. Palvelut toimitetaan kirjallisen toimeksiantosopimuksen ja yleisten sopimusehtojen YSETAL2018 mukaisina (YSETAL2018).

  • Kirjanpidon tärkein tehtävä on tuottaa tietoa yritykselle itselleen. Tuloslaskelma kertoo toiminnan tuloksellisuuden, tase kertoo muun vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta. Kirjanpidon perusteella tai sen lukuja hyödyntäen voidaan myös tehdä muuta yrityksen toimintaa palvelevaa laskentaa – kassavirtalaskelmia ja -​ennusteita, budjetteja, asiakaskannattavuuslaskelmia ja niin edelleen.

    Kirjanpito tuottaa tärkeää tietoa yrityksen taloudesta ja tilasta myös ulkoisille sidosryhmille. Esimerkiksi osakeyhtiön tilinpäätös julkaistaan Kaupparekisterissä, jolloin luvut ovat rahoittajien, yrityksen tavarantoimittajien ja myös kilpailijoiden käytössä. Avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, jolla ei ole velvollisuutta julkaista tilinpäätöstään, joutuu sen joka tapauksessa esittämään hakiessaan rahoitusta pankista. Yrityksen tulovero-​ ja arvonlisäveroilmoitukset pohjautuvat myös kirjanpidon lukuihin.

  • Yritysten ja yhteisöjen on pidettävä kahdenkertaista, suoriteperusteista kirjanpitoa. Jokaisesta liiketapahtumasta kirjataan sekä rahan lähde että rahan käyttö eli kirjauksia tulee vähintään kahdelle tilille.

    Liikkeen- ja ammatinharjoittaja (toiminimi) voi pitää ns. yhdenkertaista kirjanpitoa, jossa tapahtumat kirjataan yhdelle tilille. Yhdenkertaista kirjanpitoa pitävien liikkeenharjoittajien on kuitenkin oikaistava kirjanpito verotusta varten suoriteperusteiseksi. Yhdenkertaisessa kirjanpidossa tilikausi on aina kalenterivuosi.

  • Tilikausi on kalenterivuosi niillä kirjanpitovelvollisilla, jotka pitävä yhdenkertaista kirjanpitoa. Tilikausi on normaalisti 12 kuukautta. Tilikauden pituus voi olla lyhyempi tai pidempi kuin 12kk, kun tilikautta muutetaan, toiminta aloitetaan tai lopetetaan tai kun tilinpäätösajankohtaa vaihdetaan. Tilikausi ei missään tilanteessa saa ylittää 18 kuukautta.

  • Tilikaudella on vahva yhteys myös verotukseen. Verotus toimitetaan verovuosittain. Verovuosi on kalenterivuosi.

    Niissä tilanteissa, joissa yrityksen tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta, verovuosi on se tilikausi tai ne tilikaudet, jotka ovat päättyneet kalenterivuoden aikana. Kyseisenä verovuonna yritys maksaa veroa näiden tilikausien aikana saaduista tuloista.

  • Kirjanpitoaineiston säilytysajat

    Alla on kuvattu kirjanpitoaineiston lakisääteinen vähimmäissäilytysaika.

    Tositteet – 6 vuotta

    Tilikauden tositteet ja liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto on säilytettävä vähintään 6 vuotta sen kalenterivuoden lopusta lukien, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto tarkoittaa käytännössä kirjanpidon pohjalta laadittuja viranomaisilmoituksia, kuten arvonlisävero-​ ja tuloveroilmoitukset.

    Tilinpäätös, kirjaukset, tililuettelo sekä luettelo kirjanpidoista ja aineistoista – 10 vuotta

    Tilinpäätös, kirjanpidot (eli tehdyt kirjaukset aika- ja asiajärjestyksessä), tililuettelo sekä luettelo kirjanpidoista ja aineistoista on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä.

    Kannattaa muistaa, että nämä ovat vain vähimmäissäilytysaikoja. Esimerkiksi eräät EU-​tuet edellyttävät pidempää säilytystä. Työlainsäädäntöön puolestaan sisältyy velvoite antaa työtodistus 10 vuotta työsuhteen päättymisestä. Kirjanpidon hävittämisellä säilytysajan päätyttyä ei siis kannata hätäillä.

    Toiminnan loppuessa tai kirjanpitovelvollisuuden muuten päättyessä on kirjanpitovelvollisen ilmoitettava Kaupparekisteriin, kenelle kirjanpitoaineiston säilyttäminen on uskottu. Jos taas yritys asetetaan konkurssiin, pesänhoitaja ottaa kirjanpitoaineiston haltuunsa.